Uutiset




Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienpidon ja liikenteen katsaus 2021


Katsauksessa on esitetty tienpidon ja liikenteen ajankohtaiset asiat. Katsaus sisältää myös tänä vuonna käynnistyvät työkohteet. Lue: Tienpidon ja liikenteen katsaus 2021

Tiedosto löytyy myös ELY-keskuksen verkkosivuilta osoitteesta http://www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa > Liikenne. Katsaus sisältää myös linkkien kautta aukeavaa lisämateriaalia.



Lisätietoja:

Liikennejohtaja Timo Mäkikyrö, p. 0295 038 268

Yksikön päällikkö Risto Leppänen, p. 0295 038 262

Yksikön päällikkö Heino Heikkinen p. 0295 038 241

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Julkaistu: 15.04.2021

Kategoria: Yleiset



Fennovoiman vuosi 2020 -raportti on julkaistu


Edistymisen vuosi 2020



Hanhikivi 1 -hankkeessa puhaltaa myötätuuli ja hanke etenee mallikkaasti. Vuosi 2020 oli Fennovoimalle ja koko Hanhikivi 1 -hankkeelle merkittävä. Saavutimme tavoitteemme ja etenimme hankkeessa suunnitelmien mukaisesti. Edes koronavirus ei aiheuttanut meille suurempia vaikeuksia. Jos laitoksen rakentaminen olisi jo ollut käynnissä, olisivat vaikutukset varmasti olleet suuremmat.



Saimme vuoden aikana laitoksen perussuunnitteluaineiston ensimmäisen katselmointivaiheen lähes valmiiksi. Tässä vaiheessa keskityimme laitosturvallisuuteen sekä laitoksen kykyyn tuottaa tavoitteiden mukainen määrä sähköä. Tehty työ osoittaa, että Hanhikivi 1 -laitoksesta tulee teknisiltä ominaisuuksiltaan erittäin hyvä ja turvallinen laitos. Kuluvan kevään aikana me, laitostoimittaja RAOS Project ja muut laitoksen suunnitteluun osallistuvat tahot teemme töitä hartiavoimin, jotta saavutamme suunnittelussa rakentamisluvan edellyttämän tason. Tässä vaiheessa keskitytään erityisesti suunnittelun eheyteen ja laitoksen käytettävyyteen.



Myös rakentamislupaan tähtäävä luvitustyö eteni vuoden aikana merkittävästi. Vuoden loppuun mennessä toimitimme Säteilyturvakeskukselle kuusi yhteensä viidestätoista aineistopaketista, näistä tärkeimpänä luvitusaineistot, joissa kuvataan laitoksen keskeiset turvallisuustoiminnot.



Tiedämme, että tavoitteemme saada rakentamislupa vuoden 2021 lopussa on haastava. Meillä on kuitenkin selkeä näkemys tulevaisuudesta ja kattavat suunnitelmat siitä, miten hankkeessa etenemme. Suunnittelutyön rinnalla suuntaamme katseemme laitoksen rakentamiseen ja käyttöön. Valmistaudumme rooliimme luvanhaltijana sekä kehitämme omia valmiuksiamme johtaa ja viedä hanketta eteenpäin. Tiimimme on motivoitunut ja tekniseltä osaamiseltaan huippuluokkaa, joten onnistumisen edellytykset ovat olemassa.



Rakentamisvalmius on ratkaisevan tärkeää, jotta Hanhikivi 1 -laitoksen rakentaminen sujuu mallikkaasti. Sen saavuttaminen on Fennovoiman päätavoite vuodelle 2021. Kaikkien projektiin osallistuvien yritysten on kyettävä laittamaan suunnitelmat täytäntöön ja pystyttävä valvomaan niiden toteuttamista suomalaisten vaatimusten mukaisesti.



RAOS Project on osa Rosatomia, joka on maailman suurin ja erittäin osaava ydinvoimatoimittaja. Kuten aina kaikissa suurissa kansainvälisissä toimituksissa, haasteena on projektin ja laitoksen sovittaminen paikalliseen vaatimusympäristöön. Yksi suurimmista ydinvoimalaitosten rakentamista hidastavista tekijöistä on se, että alalla ei olla kyetty sopimaan yhteisestä lähestymistavasta ja yhdenmukaistamaan sääntelyä kansainvälisesti. Tämä on syy myös sille, miksi projektien kustannukset kasvavat. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että kuuntelemme RAOS Projectin kanssa toisiamme ja etsimme ratkaisuja yhdessä. Fennovoima ja RAOS Project ovat myös ensimmäistä kertaa sopineet yhteisistä tavoitteista vuodelle 2021. Niiden avulla viemme hanketta yhtenä joukkueena eteenpäin.



Hanhikivi 1 -projekti muuttuu jatkuvasti. Kohtaamme projektin eri vaiheissa erilaisia haasteita ja tarvitsemme erilaista osaamista. Meidän on oltava mukautumiskykyisiä ja kyettävä reagoimaan eri vaiheiden tarpeisiin ketterästi. Vuosi 2021 tulee olemaan vielä aiempia vuosia haasteellisempi. Huomiomme keskipisteessä on kolme seikkaa: rakentamisluvan saavuttaminen, laitoksen korkean käyttökertoimen varmistaminen ja Fennovoiman valmius turvalliseen ja tehokkaaseen rakentamiseen.



Viemme hanketta eteenpäin vuonna 2019 lanseeratun ja menestyksekkääksi osoittautuneen strategiamme mukaisesti. Lämmin kiitos Timo Okkoselle, joka operatiivisena johtajana viitoitti tuolloin Fennovoiman ja koko Hanhikivi 1 -hankkeen tietä. Uusi operatiivinen johtajamme Philippe Bordarier tulee varmasti jatkamaan samalla tiellä.



Laitospaikkakunnalla rakentamisvaiheeseen on valmistauduttu jo pitkään. Meillä on erinomaiset ja vahvat suhteet alueen kuntiin, ja jo ensimmäisestä vierailustani lähtien tunsin oloni tervetulleeksi seutukuntaan. Olen erittäin vaikuttunut Hanhikivi 1 -hankkeen nauttimasta korkeasta paikallisesta tuesta: yli 70 % asukkaista tukee hanketta.



Lopuksi haluan kiittää kaikkia fennovoimalaisia, meidän joukkuettamme. Hanhikivi 1 -hanke on meille alan ihmisille yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan ja ammatillisesti mahdollisuus, jollaisia tulee eteen vain kerran elämässä, jos silloinkaan. Koko tiimin tukea, omistautumista ja intohimoa tarvitaan tämän valtavan ja haastavan hankeen toteuttamiseen.



Joachim Specht

Toimitusjohtaja

Fennovoima



 



Lue Fennovoiman vuosi 2020 -raportti tästä


Julkaistu: 08.04.2021

Kategoria: Ydinvoima



Norjan ja Ruotsin arktisen alueen rakennusprojektit huhtikuussa 2021, 690 milj. euroa


Norjan ja Ruotsin arktisen alueen rakennusprojektit huhtikuussa 2021, 690 milj. €

Tämän kuukausiraportin tarkoituksena on kertoa naapurimaidemme arktisista mahdollisuuksista teollisuus- ja rakennusalalla mutta kannattaa vilkaista myös Oulun Kauppakamarin suomalaista suurhanke portaalia jota he ansiokkaasti ovat pitäneet yllä jo vuodesta 2012, www.lisaakauppaa.fi



Koillisväylällä tapahtuu

Aker Arctic on suunnitellut arktisen konttialuksen joka pystyy purjehtimaan Koillisväylällä ympärivuoden. Alus on 8000 TEU-konttilaiva luokkaa RMRS Arc7 ja 300 m pitkä. Koillisväylä on 40 % Suezin reittiä lyhyempi ja RMRS Arc7 jääluokan alukset eivät tarvitse apua jäänmurtajilta mikä alentaa käyttökustannuksia.

Ajankohtaista infoa Arctic Connect projektista TEAMS välityksellä saadaan 12.4.2021. Ilmoittautuminen ystävällemme Kenneth Stålsettille joka pyörittää Kirkkoniemen kehitysyhtiötä Sør-Varanger Utvikling, kenneth@svu.as. Arctic Connect -kaapeli on suomalainen suunnitelma yhdistää Eurooppa ja Aasia Koillisväylän merenpohjan tietoliikennekaapelin kautta.

Lue koko uutinen.


Julkaistu: 31.03.2021

Kategoria: Muut suurhankkeet



Suurhankkeiden kotimaisuusaste erinomainen


Oulun kauppakamarin Suurhankevaliokunta on järjestänyt vuodesta 2012 lähtien Suurhankeinfoja, joiden tarkoituksena on ollut tuoda Pohjois-Suomessa käynnistyviä suurhankkeita lähelle alueen pk-yrityksiä. Suurhankeinfoissa investoinneista on kerrottu niiden aikataulut ja tarpeet alihankintaverkostoille, ja puolestaan pk-yritykset ovat esittäytyneet investointien ”isännille”. Ajatuksena ja tavoitteena on ollut, että parempi keskinäinen tunnettuus helpottaa yhteistyön mahdollisuuksien arviointia ja yhteistyön käynnistymistä. Suurhankeinfoihin on osallistunut yli 3000 pk-yritysten edustajaa ja tilaisuuksissa on ollut esillä 115 eri suurhankkeisiin liittynyttä alustusta. Eri vaiheissa olevia investointihankkeita on Pohjois-Suomessa arviolta 20 miljardin euron arvosta.

Kauppakamarin selvitys; korkea kotimaisuusaste luo paljon alihankintamahdollisuuksia

Oulun kauppakamari teki selvityksen osasta Suurhankeinfoissakin esillä olleista investoinneista ja niiden kotimaisuusasteista. Otoksessa on mukana 7 investointia, joista osa on edelleen rakentamisvaiheessa. Tulokset perustavat investointien toteuttajilta saatuihin arvioihin.

• Investointien kokonaisarvo hieman yli 2,3 miljardia euroa

• Rakentamisajan työpaikat noin 8000 htv (henkilötyövuotta)

• Uudet työpaikat 670 (osassa investoinneista ”vanhat” työntekijät jatkavat)

• Kerrannaisvaikutukset, yksi teollinen työpaikka vaikuttaa ”portin ulkopuolella” 3-5 työpaikan syntymiseen eli noin 2500 työpaikkaa kerrannaisvaikutuksina.

• Kotimaisuusaste infra- ja kiinteät rakennukset 85%

• Kotimaisuusaste laitetoimituksissa 80%

• Kotimaisuusaste asennustöissä 90%

• Pohjoissuomalaisia alihankintayrityksiä > 950 kpl (sisältää samoja yrityksiä eri työmailla)

• Suurin haaste projektin aikana; korona ja työvoiman riittävyys

Edellä tehdyn selvityksen lisäksi Pohjois-Suomessa on muitakin huomattavia investointihankkeita, joilla on erittäin positiivisia vaikutuksia alueen pk-yrityskentässä ja työllisyyteen. Ensimmäisenä nostetaan esille Pohjois-Suomen tuulivoimahankkeet. Eri lähteistä koottujen tietojen mukaan pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on rakenteilla tai lähtövalmiina noin 500 tuulivoimalan rakentaminen lukuisiksi tuulivoimapuistoiksi. Investointina tuulivoimapuistot ovat yhteensä noin 2,5 miljardia euroa. Tästä kokonaisuudesta maa- ja infrarakentamisen osuus on noin 20% eli noin 500 miljoonaa euroa. Tuulivoimainvestointien määrä kasvanee jatkossakin.

Toinen merkittävä investointi on Metsä Groupin tuore investointipäätös Kemin biotuotetehtaasta. Investoinnin kokonaisarvo on 1,6 miljardia euroa, arvio työllisyysvaikutuksista Kemissä on yli 5000 htv. ja kotimaisuusasteeksi on arvioitu 70%. Valmistelevissa infratöissä on ollut jo lukuisia kotimaisia yrityksiä ja osaurakoilla jatkuva rakentaminen mahdollistaa myös pienempien yritysten mukana olon. Projektin päätoteutuskumppaneiksi on valittu Valmet, ABB, AFRY ja Fimpec.

Lisätietoja; Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja, 0400-682403,  esa.pellikainen@chamber.fi


Julkaistu: 08.03.2021

Kategoria: Muut suurhankkeet



Norjan ja Ruotsin arktisen alueen rakennusprojektit maaliskuussa 2021, 260 miljoonaa euroa


Koillisväylällä tapahtuu

Novatek on tehnyt 15 vuoden, 3 miljoona LNG tonnia/vuosi, sopimuksen Kiinan valtion omistaman Shenergy Groupin kanssa. Maakasu toimitetaan Arctic LNG 2 laitokselta joka valmistuu 2022 loppupuolella ja tuottaa 20 miljoonaa tonnia LNG kaasua vuodessa. LNG 2 laitoksessa on mukana sijoittajia Ranskasta, Japanista ja Kiinasta. LNG 2 sijaitsee Gydan niemimaalla ja sen laivakuljetukset Koillisväylällä.



Lue koko uutinen.


Julkaistu: 01.03.2021

Kategoria: Muut suurhankkeet



Metsä Group on päättänyt rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin


Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on tehnyt investointipäätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin. Investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Rakennusvaihe kestää noin kaksi ja puoli vuotta, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.



Lue koko uutinen.


Julkaistu: 11.02.2021

Kategoria: Muut suurhankkeet



Suurhankeuutiset helmikuu 2021


Helmikuun 2021 Suurhankeuutiset luettavissa täältä


Julkaistu: 01.02.2021

Kategoria: Muut suurhankkeet



Kemijärven tehtaan vetovastuu siirtyy Vataset Teollisuudelle – tehtaan perustamistyöt aiotaan aloittaa ensi kesänä, selluntuotanto alkaisi 2024


Vataset Teollisuus siirtyy johtamaan biojalostamon rakentamishanketta Kemijärvelle. Vataset Teollisuus vuokrasi biojalostamolle tarkoitetun tontin Kemijärven kaupungilta viime syksynä.



Hanketta veti aiemmin Boreal Bioref Oy. Vaihto tehdään, kun hankkeessa siirrytään operatiiviseen vaiheeseen, Vataset Teollisuus kertoo.



Boreal Biorefin hallituksen puheenjohtajaksi nousee Jari Polvi, joka on ollut yhtiön hallituksessa Kemijärven kaupungin ja Kemijärven Kehityksen mandaatilla perustamisesta lähtien. Sen sijaan hankkeen alullepanija, Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala jää pois operatiivisesta toiminnasta.



Lue koko uutinen


Julkaistu: 15.01.2021

Kategoria: Muut suurhankkeet



Norjan ja Ruotsin arktisen alueen rakennusprojektit 2.1 miljardia euroa tammi- ja helmikuussa 2021


Arvioimme alueelle projekteja noin 10-11 miljardilla eurolla 2021 joka on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2020 jolloin projektien arvo jäi 6.1 miljardiin euroon.

Koillisväylällä tapahtuu

Rosatom kehittää "Smart Arctic" -nimistä projektia, jonka tavoitteena on yhdistää kaikki tietoresurssit yhdeksi tietoportaaliksi, jotta arktisen alueen toiminta olisi tehokkaampaa. 

Novatek suunnittelee avaavansa neljä uutta LNG kaasukenttää vuoteen 2030 mennessä, kentät sijaitsevat Yamalin ja Gydan niemimaalla. Heidän Arctic LNG 2 valmistuu vuoden 2022 loppupuolella ja tuottaa 20 miljoonaa tonnia LNG kaasua vuodessa. Kun kaikki suunnitelmat toteutuvat niin 80 miljoonan tonnin LNG kuljetuksiin tarvitaan 60 kappaletta Arc7 LNG alusta.

Rosneft on myös tehnyt uusia löytöjä Karan merellä. Kaasukentän suuruus on 800 miljoonaa m3 ja he vertaavat esiintymää jo Meksikon lahden esiintymiin.

Laivaliikenne Koillisväylällä on lisääntynyt, vuonna 2018 se oli 18 miljoonaa tonnia, 2019 jo 31 miljoonaa, 2020 32 miljoonaa ja kasvaa 52 tonniin vuonna 2024.

Uutisia Pohjois-Norjasta

Sijoittajat uskovat Tromssan hotellialaan ja heillä on suunnitelmat 2000 uuden hotellihuoneen rakentamisesta. Ennen korona epidemiaa oli Tromssan hotellien käyttöaste Norjan korkein.

Norjan Solbergin hallitus on 27.11.2020 julkaistussa ”Mennesker, muligheter og norske interesser  i nord” linjannut Norjan pohjoisen alueen strategian kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Sieltä voi lukea esimerkiksi Andoya Space Port satsauksesta pienten satelliittien laukaisupaikaksi.

Equinorin jatkaa Wisting esiintymän, 310 km Hammerfestistä pohjoiseen, suunnittelua. Tarkoitus on rakentaa suuri porauslautta 2022-2027. Projektin kokoluokka on arviolta 5 miljardia €. Hammerfestin Melkøyaa tullaan laajentamaan jotta kaasun vientiä voidaan kasvattaa.

Pohjois-Norjan 178 yritystä tekivät yhteensä 1749 miestyövuotta öljy- ja kaasuteollisuudelle vuonna 2019. Näistä yrityksistä on 79 Nordlandin fylkestä, 39 Troms fylkestä ja 60 Finnmarkista. Kyseiset yritykset myivät tuotteita ja palveluja öljy- ja kaasuteollisuudelle 4,5 miljardilla eurolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Norjan öljy- ja kaasuinvestoinnit 2020 ovat 18 miljardia € ja 2021 14 miljardia €, uudet etsinnät tulevat puolittumaan 30 porauskaivoon.



Lue lisää tästä


Julkaistu: 14.01.2021

Kategoria: Muut suurhankkeet



Hailuodon kiinteän yhteyden toteutusmalli muuttuu


Tiedote. Julkaistu: 14.12.2020, 13:18

Väylävirasto

Eduskunta on tehnyt päätöksen, että Hailuodon kiinteän yhteyden toteuttamisesta PPP-hankkeena luovutaan ja hanke toteutetaan talousarviorahoituksella.

– Hankinnan valmistelu jatkuu allianssimallilla. Kumppanuuteen perustuvassa allianssimallissa hankkeen eri osapuolet muodostavat yhteisen projektiorganisaation. Riskit ja hyödyt jaetaan hankkeen osapuolten kesken ennalta sovitussa suhteessa, kertoo johtaja Lars Westermark Väylävirastosta.

Väylävirasto aloitti vuonna 2018 hankkeen valmistelun PPP- eli Private Public Partnership -hankkeena, mutta hanketta ei pystytty kilpailuttamaan, koska hankkeen vesiluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen maaliskuussa 2020. Hankkeen vesilupapäätöksestä tehty valitus on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä.



Hailuodon kiinteä yhteys

Hailuotoon rakennetaan kiinteä maantieyhteys Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille. Kiinteä yhteys tulee korvaamaan nykyisen lauttayhteyden. Kiinteän yhteyden pituus on noin 8,4 kilometriä, joka sisältää pengertieosuuden ja Huikun ja Riutun pitkät sillat.

     Kiinteä yhteys parantaa Hailuodon valtakunnallista ja seudullista saavutettavuutta. Yhteys mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet Hailuotoon suuntautuvalle henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle ja laajentaa Hailuodon työssäkäyntialuetta.

Lisätietoja

Johtaja Lars Westermark

p. 029 534 3838, lars.westermark@vayla.fi

Projektipäällikkö Terhi Honkarinta

p. 029 534 3754, terhi.honkarinta@vayla.fi


Julkaistu: 15.12.2020

Kategoria: Muut suurhankkeet



© Oulun Kauppakamari